Äidin soppa

Meinasipa mennä hermo tuon edellisen tekstin kanssa. En saanut sitä asettumaan järkevästi. Kone tekee kuitenkin mitä haluaa, kun painan "julkaise teksti" nappia. Resepti on sitten vinksin vonksin. No yritetäänpä tämän kanssa taas. Kaivoin pakastimesta possun suikaleita, joita olin taas ostanut 50%:n lapulla. Keitin sellaista äitini tekemää keittoa tai yritin tehdä samanlaista. Nostalgiasta jäi jotain puuttumaan. Sikapossuni oli liian rasvatonta ja minulla ei enää ole käytössä valurautapannua. Tämä on siis nykyainen versio sikasopasta.

400 g possunsuikalelihaa, maksoi 1,83
1 kg perunoita, maksoi 0,79
450 g keittojuureksia (isot keittojuurekset), maksoi 0,79
1 sipuli
1 lihaliemikuutio
suolaa
kokonaisia maustepippureita
laakerinlehti
0,5 rkl vehnäjauhoja

Ruskista possusuikaleet kuumalla pannulla hyvin, mikä ei teflonpannulla koskaan onnistu niin hyvin kuin vanhanajan pannulla. Sillä aikaa, kun ne ruskistuvat, kuori perunat ja sipuli, lohko ne kiehuvaan lihaliemellä maustettuun veteen, lisää pippuri ja laakerinlehti. Anna kiehua n. 15 min. Lisää pannulle lihojen päälle suolaa n. 1 tl ja vehnäjauhot, sekoita ja kaada kattilaan kiehumaan perunoiden kanssa. Huuhtele pannusta kattilaan maut mukaan. Anna vähän aikaa kiehua ja lisää sitten pakastejuurekset. Keitä kypsäksi. Äitini suurusti keiton siis vehnäjauhoilla, luulen, että se tehtiin sian rasvan sitomiseksi. Lihassa ennen vanhaan sitä rasvaa riitti. Usein äiti myös käytti luisia sianlihoja keittoon. Itsekin männä vuosikymmeninä tein luusoppaa sianluista. Ruskistin ne ja lisäsin soppaan. Köyhän soppa oli tällaista. Naudanlihasta tehty oikea lihakeitto on aika tyyristä tänäkin päivänä.