Lasten kanssa karhumetsässä

Mikä ihana kevätpäivä eilen oli. Aurinko ei suoranaisesti killottanut, mutta valoa ja raikasta ilmaa riitti. Olin pojan perheen kanssa Nuuksion kansallispuistossa retkeilemässä. Juuri niin, siellä missä se karhukin eilen tepasteli pentujensa kanssa. Me emme nähneet sitä (eikä ollut niin väliksikään), mutta helikopteri juuri lähti sieltä, kun me menimme. Kuulimme sitten, mistä oli kysymys. Vähän se sai ihokarvat pystyasentoon. Mutta, jos luontoon halajaa, niin on hyväksyttävä, että siellä asuu myös eläimiä. Eihän se luontoa muuten olisikaan. Meidän porukasta kyllä lähti varmasti ääntä sen verran, että karhumamma on varmaan suosiolla väistänyt meitä. Pannukahvia, grillimakkaraa, linnunlaulua, kauniita maisemia ja lasten riemua, mitä muuta voisi ihminen enää tarvita?