Lisää leppoisia ajatuksia

Kiitos Heikki Honkalalle kommentista. Se sai taas minut jatkopohdiskelemaan leppoistamista. Minullakin on ollut kirjojen lukemisen suhteen ennen sellaisia pakkopullia. Olen väkisin vääntänyt sellaisia kirjoja, joista en pätkääkään ole ollut kiinnostunut. Ne vain ovat olleet jonkun mielestä "must" kirjoja. Myös uutisten ja maailman tapahtumien seuraamisen suhteen olen leppoistanut elämääni tosi paljon viime vuosina. En esimerkiksi jaksa seurata enää riviäkään Israelin ja Palestiinan touhua. Sitäpaitsi se tilanne siellä ei pahene ei parane, seuraanko sitä vai en. Infoähky on todellinen mielenterveyttä uhkaava tauti, jota täytyy itse ehkäistä sulkemalla silmät ja korvat. Leppoistamalla siis.

Me isovanhemmat olemme äärimmäisen tärkeässä asemassa lastenlasten elämän leppoistamisessa. Möykkäävät masiinat kiinni, pelottavat pelit ja dvd:t pannaan, suorittamisen pakko pois ja vain yhteistä oleilua rauhassa. Se on parasta, mitä voimme antaa lahjaksi lapsille, eikä edes maksa mitään eikä jätä hiilijalanjälkiä. Eikä tarvitse hävetä sitä, jos on pullantuoksuinen mummo. Joskus naistenlehdissä jotkut julkkisnaiset vakuuttavat, ettei heistä ikinä tule sellaista mummoa ikään kuin se olisi suurikin häpeä. Mikä voisi olla leppoisampaa kuin pullantuoksu?

No, ei tarvitse tietenkään leipoa, jos ei pidä siitä, mutta jos osaa, niin ei tarvitse hävetä. Vaarien ei tarvitse lähteä lastenlasten kanssa kalliisiin seikkailupuistoihin, vaan he voivat suoda tosi seikkailun ihan oikeassa metsässä tai opettamalla tärkeitä käden taitoja esim. nikkaroimisessa tai jossain, jota osaavat. Niin tai vain olemalla lastenlasten kanssa. Silleen leppoisasti.

Meille on tulossa sunnuntaina 6 lasta pääsiäisaskartelupajaan. Se on jo sellainen määrä, että tunnelma saattaa nousta hieman leppoisan yläpuolelle.