Raparperi-kardemumma -muffinit

Tämä on Ilta-Sanomien resepti:

Raparperi-kardemumma-muffinit
Ainekset
200 g raparperia
3,5 dl vehnäjauhoa
2 dl tummaa sokeria (itse käytin fariinisokeria, on halvempaa)
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 tl kardemummaa
1 dl kookosmaitoa (itse käytin rasvatonta vaniljajogurttia, on halvempaa ja vähemmän kaloreita)
2 kananmunaa
100 g sulatettua voita
1 dl kookoshiutaleita
tarjolle vaniljakastiketta


Valmistusohjeet

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Pilko raparperit ja pehmennä niitä hetki kattilassa. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää muut aineet hyvin sekoittaen. Lusikoi taikina muffinivuokiin. Paista uunin keskitasolla 15-25 minuuttia riippuen muffinien koosta. Tarjoile vaniljakastikkeen kanssa.

Hyviä olivat, mutta seuraavan kerran teen piirakaksi, turhaa söhläämistä muffinivuokien kanssa. En muistanut ottaa heti kuvaa ja nyt ne on syöty. Ei jäänyt pilaantumaan.

Ensimmäinen sadonkorjuu suoritettu

Tämä hetki saa kaikki ikiaikaiset naarasemohamsterivietit heräämään: itsekasvatetun sadon korjuu (oli se nyt miten pientä tahansa). Raparperi, ruohosipuli ja lipstikka ovat hyvän kevään ansiosta jo ahkeroineet ja tuottaneet höystöä pöytäämme. Huomenna leivon raparperimuffinsseja (Ilta-Sanomien ohje) ja keitän raparperikeittoa. Lipstikka pääsee soppamausteeksi. Tästä tämä lysti alkaa ja kestää lokakuun loppupuolille.

Toukokuinen lomanpätkä

Hei taas! Tämä blogisti oli kuuden päivän mökkilomasella. Ei tietokonetta, ei sähköpostia, ei kännykkäpuheluja vaan linnunlaulua ja patteriradion kuuntelua. Kamera sentään oli mukana ja kuvassa on meidän kuistille kirjosiepon ilmastointiteippirullaan rakentama pesä.

Kevätkollaasi, ensimmäiseni

Ihana viikko: ukko mökillä, akka töissä ja ostanut valmiita eineksiä. Tänään vähän napsin kevätkuvia ja harjoittelin Picasan kollaasintekoa.

Kalkkunasalaatti

Pakastimen uumenista löytyi kalkkunanfileleikkeleitä àla naturell. Kohta loppuu meiltä näiden herkkujen syöminen, koska kauppamme on lopettanut 50 %:n alennuksella päiväysumpeenmenneiden tuotteiden myynnin. Alennusta tulee enää 30 %, joten nämäkin leikkeet ovat meidän budjettiimme liian kalliita. Uhrasin ne viimeiset salaattiin.

4 kpl kalkkunaleikkeitä

soijakastiketta, sitruunanmehua, yrttisuolaa, valkopippuria

Paista fileet öljyssä kypsäksi mausteiden kanssa, laita jäähtymään leikkuulaudalle.

jäävuorisalaattia

2 tomaattia

1 dl pakasteherneitä, kypsennä hiukan mikrossa

puoli punaista paprikaa

1 kermaviili

1 omena

sitruunamehua

rouh.maustepippuria, suolaa

Suikaloi vihannekset haluamallasi tavalla, asettele salaattikulhoon, lisää herneet ja haarukkapaloiksi leikellyt kalkkunapalat. Raasta omena, sekoita se kermaviilin, sitruunamehun ja mausteiden kanssa ja sekoita salaattiin.

Johan tästä soppa syntyi!

500 g peruna-sipulisekoitusta

200 g herne-maissi-paprikaa

200 g parsakaalia

300 g kesäkurpitsaa

lihaliemikuutio

vettä tarpeen mukaan

yrttisuolaa, mustapippuria, paprikaa, chili explosionia

10 kpl juustonakkeja

1 prk ruskeita papuja suolavedessä

jotain tuoretta vihreää

Kiehauta vesi lihaliemikuution ja mausteiden kanssa. Lisää pakastekasvikset. Keitä kypsäksi ja soseuta sauvalla. Lisää nakit pilkottuina ja pavut valutettuina. Keitä 5 min. ja lisää vihreät.

Tästä tuli, vaikka itse sanonkin, tosi hyvää keittoa. Jos nakit jättää pois, niin sopii kasvissyöjällekin.

Kevät kiirehtien keikkuvi

Huomasin, että en ole kirjannut tänne aikoihin mitään ajatuksia tai mietintöjäni. Se johtuu kiireestä ja liiasta työstä. Elämän leppoistaminen on viime aikoina jäänyt kovin heppoiseksi. Eilen onnellistutin itseäni ostamalla kirjan: KERÄILIJÄN AARTEET, Arabian kahvikuppeja ja mukeja. En kylläkään ole keräilijä, mutta minusta on mukava tutkailla vanhoja astioita kirppiksillä ja tietysti voihan niitä joskus alkaa ostelemaankin.

Kirjakaupan alehyllyllä oli kolmella eurolla Jyrki Laineen kirja: VALOISIN MIELIN KOHTI KESÄÄ. Kirja taitaakin olla hyvinkin kolmen euron arvoinen. Tässä pätkä siitä:

"Katsoin kaikkea, mikä minulla on mukanani.

Huomasin, että kannan mukanani paljon

tarpeetonta, raskasta, ikävää, asioita, joita en enää

tarvitse. Heitän ne pois, niin kuin vanhat esineet,

joiden aika on tullut lähteä luotani.

Onhan niinkin, että huolimatta siitä, kuinka hyvin

täytän kaikki ne normit, joilla minua tahdotaan

arvioida, omistan oman kevääni siinä kuin muutkin.

Kukapa kieltää minua arvioimasta itseäni omine

asteikkoineni?

Tänään, kun ensimmäiset kevään kukat ovat

puhjenneet, ymmärsin jotakin tärkeätä: ei ole

kysymys vain siitä, että tekee niin kuin sanotaan;

että tilit ovat kunnossa; että on hyvä työihminen.

Kukat kertovat jostakin, joka on syvempää,

tärkeämpää, perustavampaa. Ne kukat muistuttivat

minulle, että itsensä voi hukata melkein kokonaan

muiden keksimään maailmaan. Oli hyvä, että näin

ne kukat."

Taas kerran päätän nauttia keväästä ja kesästä täysin rinnoin ja innoin. Miten ihmeessä se aina livahtaa melkein huomaamatta ohi? Ihan niin kuin koko elämäkin?